Johanna Sinisalo - Auringon ydin

Dystopiaherkku, tämä kirja toi veden kielelle kirjaimellisesti. Suomessa on alkoholi, tupakka ja kofeiini kielletty ja lähestulkoon hävitetty, uusimpana kiellettyä nautintoaineena on chili, sen sisältämä kapsaisiini. Chilin löytäminen on hankalaa, ja sen käytöstä ei jää pysyviä jälkiä.

Eletään 2010-luvulla ja Suomi on ajastaan jäljessä. Maassa on yksi huoneen kokoinen tietokone jota käytetään valtion tarkoituksiin. Kännyköistä ja mikroaaltouuneista on vain huhuja, että niitä on ulkomailla.

Ihmistä jalostetaan. Naisen tulee olla luonnostaan sievä ja herttainen, äidillinen ja halukas miellyttämään miestä,  tyhjäpäinen sievä nukke.  Tämmöinen nainen on eloi. Nainen joka ei mahdu tähän bimbomuottiin, on morlokki, heilläkin on tarkoituksensa työnteossa, mutta heidän mahdollisuutensa lisääntyä on eliminoitu jo lapsena. Samanlaiset jaot on myös miehissä. Haluttuja ominaisuuksia vahvistetaan  myös koulussa.

Kirjan päähenkilö Vanna näyttää eloisilta, mutta on kuitenkin jotain muuta, hän on onnistunut kätkemään todellisen minänsä siskoaan matkimalla. Vanna on kapsaisinisti, ja hänen kumppaninsa Jare diilaa chiliä. Vanna pysyy järjissään chilin avulla, kun siskon katoaminen alkaa ahdistaa.

Ai että, tästä tykkäsin. Suosikkilistaan ihan ehdottomasti. Tarinaa kerto vuorotellen Vanna ja Jare, lisäksi välissä on pätkiä koulutusmateriaalista, historiaa kuinka Suomi on kehittynyt nykyiseen tilaan ja yhteiskuntajärjestelmään, sekä Vannan kirjeitä kadonneelle sisarelleen jotka vähitellen kertovat miten nämä ihmiset ovat päätyneet sinne missä nyt ovat. Tykkään tästä tyylistä. Loistava, tätä ei olisi malttanut käsistään laskea. Mannan tapa kokea maailma oli jännittävä, ja suurena chilinystävänä minulla nousi kyllä vesi kielelle moneen otteeseen. Taustatyö on kyllä hoidettu tätä kirjaa tehdessä, ja kyllähän lopusta kiitokset löytyykin monelle taholle. Jännittävä, kuumottava kirja. Pelottavan todentuntuinen. Suosittelen.

Kenji Fujimoto - Diktaattorin keittiömestari

Kolmas näkökulma Pohjois-Koreaan. Olen lukenut vankileiristä ja sotilaasta, tässä eletään leveämmin, ainakin useimmiten.

Japanilainen huippukokki Kenji Fujimoto on vuosia töissä Pohjois-Koreassa, ja maan silloinen johtaja Kim Jong Il tulee tälle tutuksi, muutenkin kuin ruoanlaiton merkeissä. Tässä näkyy miten leveästi johtaja elää, ja se miten paljon hänen lähipiirinsä saa nauttia eduista. Pari kertaa huomataan myös ero yhteiskuntaluokkien välillä, Fujimoton vaimon perhe asuu yhdessä huoneessa, jossa esimerkiksi saa lämmintä vettä vain pari kertaa päivässä, kun taas Fujimoto vaimoineen asuu suuressa, nykyaikaisessa asunnossa, ja saa uuden auton parin vuoden välein.

Enimmäkseen tässä on tietysti asiaa ruoasta, mitkä olivat Kim Jong Ilin lempiruoat, harrastukset, ja niin edespäin. Osittain teksti on jopa ihailevaa, vaikka muutaman kerran Fujimoto joutuukin huomaamaan miten vaarallinen maa Pohjois-Korea on asua, ja kuinka häntä seurataan jatkuvasti varsinkin hänen matkoillaan Japaniin.

Teos on kaksi Fujimoton kirjaa yksissä kansissa, joten jonkun verran asiat toistuvat, mutta noin muuten tämäkin oli kyllä mielenkiintoinen. Ei tietenkään ihan niin hurja kuin nuo kaksi muuta lukemaani.

Jos aihepiiri muuten kiinnostaa, niin syyskuussa jatkuu taas Docventures, ja yksi dokumenteista käsittelee Pohjois-Koreaa. Aion katsoa!

Anu Holopainen - Ihon alaiset

Tämä oli aika säväyttävä kirja. Kirjastosta kun olin hakenut niin eipä siinä kauaa mennyt että oli luettu. Kyllä tämä iski. Tässä seurataan muutamaa teiniä tulevaisuuden maailmassa, jossa kauneusleikkaukset ovat niin tavallisia, että luomua, muokkaamatonta ihmistä pidetään outona. Joku vihaa muokkaamista, toinen ei malttaisi odottaa, yksi ei tiedä haluaako ja joku taas tietää miten muokkauksia saa vaikkei ikä tai rahat riittäisikään. Siellä täällä kirjassa on chattikeskusteluja ja blogipostauksia, ja televisio-ohjelmien kuvauksia jotka avaavat ulkonäkökeskeistä yhteiskuntaa vielä vähän lisää. Tässä on kyllä mielikuvitusta, ja muokkausten kirjo mitä on kuvailtu on aika laaja. Tykkäsin. Ja on kirjassa hyvä opetuskin.
Ja tuo kansikuva on kyllä loistava.

Hetken kyllä olin hiukan ahdistunut tämän kirjan jälkeen, sen verran vaikuttava oli kirja. Ei sentään painajaisia mutta vähän piti vielä tabletilla pelailla ennen nukkumaanmenoa että ajatukset sai muualle. Vaikuttavaa. Melko lyhyt kirja, 202 sivua, mutta eipä nuortenkirjan tarvitse kovin pitkä olla. Ihan nuorimmille ja herkimmille ei välttämättä, itselle ainakin jäi tosiaan niskakarvat pystyyn..
Pitäisi varmaan koittaa löytää myös Uglies jostain, sen verran oli kiinnostava aihe..

David Safier - Huono Karma

Kirjastosta kevyttä lukemista maratonille ja siinähän se hurahti oikeinkin vauhdilla. En nyt hirveän montaa kertaa ääneen nauranut mutta oli tämä ihan viihdyttävä. Tässä on aika samanlainen juonenkulku ja "opetus" kuin Happy Familyssä: Perheessä vähän vaikeuksia, tiuskitaan ja äyskitään, katastrofi iskee ja eteenpäin luoviessa tajutaankin että se oma perhe onkin se paras. :D 

Sankaritar on siis uranainen joka laiminlyö perhettään, ja elämänsä aikana hän on kerännyt sen verran huonoa karmaa, että syntyy uudestaan muurahaiseksi. Epäitsekkäästi hyvää karmaa haalimalla on mahdollista syntyä uudestaan vähän kehittyneemmäksi olennoksi ja lopulta ehkä päästä pois kierteestä. Muurahaispesässä vastaan tulee toinen ihminen, Casanova joka on viettänyt muurahaisena jo hiukan kauemmin, ja useamman muurahaiselämän. Yhdessä asiat alkavatkin edetä. Casanova onkin ehkä kirjan parhaita paloja. Ihan kiva ja kevyt kirja. 

Veronica Rossi - Yhä sininen taivas

Kolmas osa. Tätä oli luettu hyvän matkaa ennen lukumaratonin alkua, ja tällä oli se rupeama oikein hyvä myös aloittaa. Vauhdikas kirja, ja päähenkilötkin jälleen enimmäkseen yhdessä porukassa ja samassa tilanteessa, niin oli taas helpompi seurata. Eetterin alkuperääkin avattiin vielä hiukan lisää. Jokunen trilogian alussa tavattu, ärsyttäväkin hahmo tuli tutummaksi tässä. Kirja oli jännittävä alusta loppuun, pari kevyempää ja hauskaakin hetkeä silti oli. Tätä ei voinut pitkäksi aikaa kädestä laskea, hyvä kirja maratonille siis.

Nämä kaksi jälkimmäistä osaa olivat kyllä niin kovaa paahtamista eteenpäin että olisi riittänyt asiaa neljänteenkin kirjaan. Ensimmäinen oli rauhallisempi tahdiltaan ja pidin kovasti siitä miten ihmisten ajatuksia ja mielialoja kuvailtiin, sitä olisin loppua kohden kaivannut enemmänkin. Hyvä sarja joka tapauksessa, ei kauaa nokka tuhissut mitään osaa lukiessa.

Veronica Rossi - Halki ikiyön

Perry on Vuorovetisten heimon uusi veriherra, ja hänen tulee paitsi pitää huolta kylän ruokinnasta ja turvallisuudesta, myös saavuttaa heimon luottamus päällikkönä. Arian tuominen heimon pariin ei asiassa auta. Aria joutuu kuitenkin pian lähtemään Perryn luota, saadakseen selville Yhä-sinisen sijainnin ja suojellakseen Perryn veljenpoikaa.

Paljaan taivaan alla oli trilogian ensimmäinen osa, tässä toinen. Luin tämän aika nopeasti, ja kirjan tapahtumatkin etenivät hengästyttävää vauhtia. (En edes ehtinyt päivittämään tätä kirjaa tuohon sivupalkkiin nyt luettavaksi, ennen kuin oli jo myöhäistä.) Maailmaa tuhoavan eetterin olemassaolo selitettiin, hyvin nopeasti parilla lauseella mutta kuitenkin. Tarina tosiaan eteni vauhdilla ja juonenkäänteitä riitti, Perry ja Aria ovat suuren osan kirjasta erillään joten toimintaa on tuplaten ensimmäiseen osaan verrattuna. Edellisessä kirjassa he siis kokivat enimmäkseen samat asiat ja vain näkökulma vaihtui lukujen välillä. Ehkä vähän liikaakin tapahtuu omaan makuuni, mutta hyvä kirja siitä huolimatta. Tämäkin kirja päättyi jännittävään kohtaan, ja jatkan heti trilogian päätösosalla.

Elokuun lukumaraton 15.8

Nonniin. Lauantai on virallinen maratonpäivä, mutta tämänhän sai alottaa miten tykkää, kunhan osa osuu tuohon ajankohtaan. Itse en ihan tällä hetkellä vielä ole aloittanut, pitää kohta vielä lähteä viemään tyttöä muskariin, mutta sitten suuntaamme mökkiä kohti viikonlopuksi ja kun auto lähtee liikkeelle niin lähtee maraton myös. :)

Ensimmäinen kirja tulee olemaan Yhä sininen taivas, joka on niin jännässä kohtaa kesken että pakko ottaa se käsittelyyn. Sivuja siinä on jäljellä 236.

perjantai 
19.45 tabletin kellon mukaan nyt sit lähtee. :D

23.10 perillä, matka tuli louettua, välissä vähän iltapuuhia, ja sitten jatkoin lukemista. Ekan kirjan sain hetki sitten  loppuun, eli tuo 236 sivua luettu. Oltiin kyllä niin jännän äärellä tämän kanssa että huh.. Hyvä kirja. Hyvä koko trilogia.


lauantai
00.50 Diktaattorin keittiömestari tarttui seuraavaksi käteen. Sitä tuli luettua jonkun aikaa ja äsken kävin saunassa, nyt on teekuppi ja lohivoileipä edessä. Tässä mennään nyt sivulla 84. Mielenkiintoista luettavaa, kolmas Pohjois-Koreaa käsittelevä kirja mitä olen nyt lukenut ja tässä on tietty ihan eri näkökulma. Järkyttävää miten iso ero on köyhän ja rikkaan välillä.

03.15 Diktaattorin Keittiömestari luettu, 230 sivua lisää. yhteensä 466 sivua siis tähän mennessä. Ja nyt nukkumaan.

09.10 tunnin verran oltu pystyssä, muksuja ruokittu ja itsekin syöty aamupalaa. Kahvia, ja aloitin taas seuraavan kirjan, Huono Karma. 42 sivua luettu ja ainakin alkoi aika sujuvasti lukeminen. 10 ja puoli tuntia aikaa jäljellä.

11.35 Huono Karma luettu. Ihan oli hauska kirja, Casanova oli aika hupaisa tyyppi. Meni aika vauhdilla tämä kirja. 280 sivua tässä, eli yhteensä 746 sivua. Ihan hyvä määrä jo :D

18.45  Pidin vähän pidemmän tauon, syötiin ja sitten mökille tuli vähän lisää sakkia. Kävin soutelemassa ja kalassa parillakin kokoonpanolla, ja siinä välissä syötiin muurinpohjalettuja. Nyt alkaa kyllä jo vähän tökkiä, minuuttinovelleja on luettu 135 sivua hissukseen tässä iltapäivästä. Ei oikein enää jaksa. 881 sivua on kai jo ihan hyvin? Vajaa tunti olisi aikaa vielä.:D

Noniin, se oli siinä. Bridget jones, elämäni sinkkuna kyllä avasin ja taisin kolme sivua lukea  mutta ei oikein riittänyt keskittymiskyky, ja oli tuossa lapsiakin vahdittava. Eli lopputulos, 884 sivua.


Näitä luin:
Veronica Rossi - Yhä Sininen taivas (236 sivua)
Kenji Fujimoto - Diktaattorin keittiömestari (230 sivua)
David Safier - Huono karma (280 sivua)
István Örkény - 100 minuuttinovellia (135 sivua)
Helen Fielding - Bringet Jones, elämäni sinkkuna (3 sivua)