maanantai 2. marraskuuta 2015

Richard C. Morais - Herkullinen Elämä


Intialaisen pojan tarina, matka köyhistä oloista Lontoon ja Ranskan maaseudun kautta Pariisiin huippuravintoloitsijaksi.  Perhe joutuu lähtemään juuriltaan ja vastoinkäymisten kautta päätyy pieneen ranskalaiskylään. Päähenkilö on lahjakas kokki perheensä ravintolassa. Vastapäätä on pieni perinteinen majatalo jonka omistajatar, huippukokki vastustaa jyrkästi intialaisperheen toimia.

Ihan mielenkiintoinen kirja, tuli luettua kokonaan yhden päivän aikana. Paljon puhetta ruoasta, luonnollisesti. Oikeastaan puoleenväliin asti oli erinäisiä ongelmia, loppu tuntuu menevän liiankin helpolla vaikka ympärillä sattuukin ikäviä asioita. Ihan viihdyttävä kirja kumminkin.

perjantai 30. lokakuuta 2015

Suzanne Collins - Alismaan tarinat

Suzanne Collins tunnetaan parhaiten Nälkäpeli-trilogiasta, mutta ennen niitä hän kirjoitti viisiosaisen kirjasarjan Alismaan Tarinat. Neljä näistä on suomennettu, viimeinen osa ilmestyy suomeksi ensi vuoden puolella. Tosin saattaa olla että tämänkin sarjan lopetus on pakko hankkia englanniksi- sen verran herkkua tämän sarjan lukeminen oli. Neljä kirjaa tuli ahmaistua kolmessa päivässä, jokaisessa näistä aika tarkkaan 300 sivua. (Osallistun marraskuun lukuhaasteeseen, 30 sivua joka päivä - ei taida olla ongelma. :D )


Ylismaan Gregor

Gregor on 11-vuotias poika joka asuu New Yorkissa äitinsä, mummonsa ja kahden siskonsa kanssa. Perheen isä on kadonnut jäljettömiin yli kaksi vuotta aikaisemmin, kun eräänä päivänä Gregor putoaa pikkusiskonsa kanssa pesutuvassa kuivausrummun takaa löytyvään aukkoon. Kummallinen kilometrejä pitkä pudotus vie Alismaahan, jossa elää kalpeita, violettisilmäisiä ihmisiä. Satoja vuosia maan alla viettäneen kansan lisäksi Alismaassa elää muun muassa suuria puhuvia lepakoita, torakoita, hämähäkkejä ja rottia. Vanhan ennustuksen mukaan Gregorin tulee lähteä sekalaisen ihmisten ja olentojen joukossa rottien alueelle pelastaakseen kansa tuholta, ja kaikki merkit viittaavat myös Gregorin kadonneen isän löytyvän jostain..


Gregor ja Turman Ennustus

Alismaa kutsuu Gregoria jälleen, toisen ennustuksen mukaan sota uhkaa taas, paitsi Alismaan ihmisiä, myös Gregorin pikkusiskon henkeä. Ystäviensä kanssa Gregorin tulee hankkiutua ongelmasta eroon ennen kuin on liian myöhäistä.


Gregor ja Alismaan Vitsaus

Jälleen uusi ennustus. Rottien ja ihmisten on nyt tultava toimeen ja tehtävä yhteistyötä, sillä vaarallinen kulkutauti leviää. Ennstuksen mukaan jokaisen kansan on lähdettävä matkaan yhdessä, jotta lääke tautiin löytyy. Nyt Gregor lähtee matkaan epäröimättä, sillä myös hänen äitinsä on saanut tartunnan.

Gregor ja Salaisuuksien Merkit

Tässä kirjassa päädytään seikkailuun ja vaaroihin jo ilman hämmentäviä, vaikeaselkoisia ennustuksiakin- Gregorin ystävä, Alismaan ihmisten nuori kuningatar saa avunpyynnön hiiriystäviltään ja rientää apuun. Ystäväjoukko joutuukin pidemmälle matkalle kuin aikoo. Gregor saa vihiä vielä yhdestä ennustuksesta, mutta sen sisältöä kukaan ei halua hänelle paljastaa.



Ihan hyvä sarja, jos tykkää nälkäpelistä niin eiköhän tämäkin maistu.
Päähenkilö on 11-vuotias mutta käyttäytyy jossain väärin vanhemman oloisesti - vaikka joissain sanomisissa tai tekemisissä onkin ajattelematon. Jotain itsestäänselviä sanoja tai käsitteitä tunnutaan väännettävän rautalangasta, toisaalta voi siitä osa johtua käännöksestäkin jos jollekin asialle ei ole tarpeeksi vaikeaa sanaa selitettäväksi. Mutta lapsiahan nuo kirjassa ovat, monetkin seikkailijoista niin ymmärtäähän sen. Nämä lukee aika nopeasti, seikkailu etenee vauhdilla ja hahmot ovat mielenkiintoisia.

Sitten olisi luettavaa jäljellä vielä yksi osa, en taida malttaa suomennoksen ilmestymistä odottaa.  Harmi kun omasta lähikirjastosta ei englanniksi tätä sarjaa löydy vielä. Salo kyllä liittyy Vaski-kirjastoihin marraskuussa, senpä jälkeen sen saa kun Turun seudulta näkyy löytyvän, kiva juttu. :)

Edit: viides osa luettu. :)

torstai 29. lokakuuta 2015

Deborah Harkness - Lumottu


Nyt on taas lukuvauhti kiihtynyt, liekö se tuo syksy. Illalla on mukava käpertyä sohvan nurkkaan hyvän kirjan ja ison teemukin kanssa. Vaikka kuvassa onkin nyt kahvia.. :D

Lumottu on kyllä nimensä veroinen kirja. Loppujen lopuksi siis, jos jaksaa tiiliskiveen paneutua. Alku oli hiukan tahmeaa luettavaa, mielenkiintoista kyllä mutta jotenkin aika  hidastempoista. Reilut 640 sivua tiheää tekstiä, ja kyllä melkein puoleenväliin piti lukemalla lukea ennen kuin sivut alkoivat kääntymään nopeammin. Jotain kiehtovaa kirjassa silti oli alusta asti, kun sitä lukemista piti jatkaa.

Diana Bishop on tunnetun noitasuvun jälkeläinen, joka ei tosin käytä taikaa. Hän tutkii historiaa ja alkemiaa yliopistossa ja sattuu saamaan käsiinsä loitsitun teoksen, jota havittelee myös moni muu. Diana tapaa Matthew Clairmontin, joka on perinnöllisyystieteilijä ja 1500-vuotias vampyyri. Noitien ja vampyyrien lisäksi myös demonit haluavat kyseisen kirjan, jonka kerrotaan sisältävän kaikkien näiden olentojen alkuperän salaisuuden.

Kirjailija on historian professori ja sen kyllä huomaa. Tarinassa puhutaan paljon historiasta, tieteestä, alkemiasta.. Eri olentojen eroavaisuudet ovat mielenkiintoisia. Vampyyrin pitkään elämään mahtuu paljon salaisuuksia ja mielenkiintoisia tuttavia, historian merkkihenkilöitä. Suuressa osassa on kielletty rakkaus, ja päähenkilöiden tutustuminen toisiinsa on mukavan rauhallista ja suhde lämpeneekin hitaasti varovaisesta luottamuksesta ja ystävyydestä rakkaudeksi.

Melko rauhallinen kirja, muutama jännittävä paikka oli mutta aika iso osa kirjasta tuntui olevan keskustelua teekupin tai viinilasin ääressä. Etenkin vampyyrien ominaisuudet olivat kiehtovia, noitien tarina alkoi aueta enemmän loppua kohden, demonit olivat toistaiseksi pienessä osassa. Harmikseni vasta kirjan ollessa lopussa sain tietää että tämä on trilogian aloitus, ja kahta jälkimmäistä osaa ei ole suomennettu.. Onneksi löytyivät melko halvalla hinnalla adlibriksestä englanniksi ja ovatkin tulossa siis pian. Alkukankeuden jälkeen tarina olikin siis sen verran kiinnostava että ei voi kesken jättää.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Ernest Cline - Armada


Zack Lightman on yksi parhaista pelaajista huippusuositussa online-pelissä, jossa suojellaan maapalloa ulkoavaruuden asukkaiden hyökkäykseltä. Eräänä koulupäivänä Zack näkee ikkunasta avaruusaluksen joka on täsmälleen saman näköinen kuin viholliset tuossa pelissä, ja saa pian tietää että peli ei ole vain peli, vaan huipputarkka taistelusimulaattori jolla harjoitetaan ihmiskuntaa puolustautumaan ulkoavaruudesta tulevaa uhkaa vastaan..



Ernest Clinen ensimmäinen romaani Ready Player One on yksi suosikeistani, nörttilukutoukan unelma ja moneen kertaan luettu. Clinen toisen romaanin lukemista odotin siis vesi kielellä, ja tämä kirja oli ensimmäinen moneen vuoteen minkä olen lukenut englanniksi. Edellinen kirja jonka suomennosta en jaksanut odottaa taisi olla Harry Potter ja kuoleman varjelukset, eli siitä on jo hetki..

Armada ei ihan yllä Ready Player Onen tasolle, mikä ei ole ihme, mutta en sitä odottanutkaan. Hyvä tarina siitä huolimatta, ja hymähtelin kyllä moneen kertaan peli- ja elokuvaviittauksille. Niitä olikin valtava määrä samoin kuin edeltäjässään. Muitakin yhtäläisyyksiä kirjoissa on, päähenkilö ovat aika samankaltaisia.. Ei siinä, nörttisankarit on kivoja. :D

Mukavaa luettavaa! Aika moni vitsi meni varmasti ohi kielen takia, mutta tosiaan paljon tuttuakin. Hommaan varmaan tämän omaan hyllyyn kun saa suomeksi.. :)

lauantai 3. lokakuuta 2015

Robert Galbraith - Silkkiäistoukka



Jos tämän kirjasarjan edellinen osa, Käen kutsu veikin aikaa viikkoja, niin tästä kirjasta ei voi kyllä sanoa samaa. Ahmin Silkkiäistoukan vauhdilla, hotkin suorastaan. Tätä oli vaikea laskea käsistä, ja eipä tässä mennytkään paria päivää enempää.

Ensimmäinen osa, niin hyvä ja jännittävä kuin olikin, oli kesyä luettavaa Silkkiäistoukan rinnalla. Tässä oli rajujakin kuvauksia, ihmismielen kieroutta, vauhtia ja vaaroja.. Hyvä että muisti hengittää lukiessa! :D Rowling kyllä osaa asiansa dekkarikirjailijanakin.

Tässä päästiin mukavasti syvemmälle päähenkilöiden taustoihin, ja kirjassa oli mukava annos myös muuta elämää kuin rikosten selvittely.

Tykkäsin!

lauantai 26. syyskuuta 2015

Robert Galbraith : Käen Kutsu

Nyt tuli luettua kirja harvinaisen hitaasti, varsinkin siinä mielessä että tämä oli hyvä ja sarjan toinen osa aukeaa ihan näillä näppäimillä. En yleensä juurikaan lue dekkareita ja tämä tuli lainattua kirjastosta ihan siitä syystä että kirjan on kirjoittanut salanimellä ehdoton suosikkikirjailijani J.K. Rowling. Kirjoitustyyli onkin tosiaan tuttu. Mielenkiintoista ja kuvailevaa tekstiä, mitä osasinkin odottaa.

Lukemista tosiaan hidasti ihan arkikiireet ja lukuisat muut innostuksen aiheet.. :D Kirjassa ei siis ollut vikaa. En osaa muihin tyylilajin edustajiin verrata kun olen ennen tätä lukenut tasan yhden dekkarin ja senkin 4 vuotta sitten - ei siis kovin tuttua kauraa. (Ja sekin oli jonkunlainen rikospoliisin tutkimusjuttu ja huomattavasti raaempi - tämä taas pohtiva yksityisetsivä ja juttu aukeaa puhumalla ihmisten kanssa.) Tämä kyllä kelpasi vallan hyvin luettavaksi niihin hetkiin kun nyt lukea kerkesi. :D



Yksityisetsivä Cormoran Strike saa toimeksiannon selvittää totuus mallitytön kuolemasta. Poliisi uskoo tytön tehneen itsemurhan mutta hänen veljensä ei niele tätä vaan palkkaa etsivän selvittämään mitä todella tapahtui. Kirjassa oli mielenkiintoisia hahmoja monta, ja paljon potentiaalisia syyllisiä motiiveineen, mysteeri säilyi ihan viimeisille sivuille asti - en osannut arvata lopputulosta. Loppupäässä kirjaa lukuvauhti kiihtyikin huimasti kun oli vaan ihan pakko saada tietää.. :)

Cormoran Strike oli mielenkiintoinen tyyppi ja tiedot hänen menneisyydestään ja muusta henkilöhistoriasta olivat yhtä mielenkiintoista kuin itse tapaus jota hän tutki. Tykästyin myös kovasti sihteeri Robiniin. Fiksu likka.

Jännä nähdä mitä seuraavassa kirjassa tapahtuu.. :)

tiistai 15. syyskuuta 2015

Pientä vinkkiä

Heippa! Taisi tulla pieni ähky lukemisesta maratonin jälkeen, pari kirjaa tullut toki luettua ja blogattua mutta hiukan on ollut hiljaista. Parin viikon ajan olen lukenut vähän rauhallisempaan tahtiin, Robert Galbraithin ( JK Rowling) Käen Kutsu on ollut nyt yöpöydällä jonkun aikaa. Hyvä on kirja kyllä, mutta nyt on ollut muuta mielessä, muun muassa Doctor Who johon olen nyt totaalisen koukussa ja sitä kun on Netflixissä monta kautta.. Miten mä olen vasta nyt tuon sarjan löytänyt, kysyn vaan? Kyllä uppoaa. Toinen aikaa vievä harrastus, köh, on ollut eräs peli, World of Warcraft. Sitä aina hetki välillä tullut pelailtua. Lomat on tietty olleet ohi jo hetken, esikoinen käy muskarissa ja pitäähän kynnetkin jossain välissä lakata! Ja nyt on tietty flunssa-aika. Tarvitsen pari tuntia lisää vuorokauteen, kiitos! Tai päivä-pari lisää viikkoon, tai viikonloppuihin.. :D

Pitihän sitä muutakin höpöttää. Viime viikolla alkoi taas loistava Docventures, ensimmäinen dokumentti oli kiinnostava mutta nyt toisena tulee se mitä itse odotin tältä kaudelta eniten. Pohjois-Koreaa käsittelevä dokkari, viikon teemana sananvapaus. Suosittelen katsomaan Docventuresia ihan yleisesti ottaen. :) (Ylläri että tuo dokumentti kiinnostaa, kuitenkin blogiaikana jo kolme aiheeseen liittyvää kirjaa lukenut. :D )